Syntisille

(John Wesley, 1703 – 1791)

”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa” Room. 3:23-25

Tiedä, että olet turmeltunut jokaisessa voimassasi, jokaisessa sielusi kyvyssä; että olet täysin turmeltunut kaikissa näissä, ja kaikki perustukset ovat epäjärjestyksessä. Sinun ymmärryksesi silmät ovat pimentyneet, niin että ne eivät voi havaita Jumalaa tai Jumalan asioita. Tietämättömyyden ja erehdyksen pilvet lepäävät päälläsi ja peittävät sinut kuoleman varjolla. Et tiedä vielä mitään niin kuin sinun pitäisi tietää, et Jumalaa, et maailmaa etkä itseäsi. Sinun tahtosi ei ole enää Jumalan tahto, vaan se on täysin kieroutunut ja vääristynyt, vastenmielinen kaikesta hyvästä, kaikesta, mitä Jumala rakastaa, ja taipuvainen kaikkeen pahaan, kaikkeen kauhistukseen, jota Jumala vihaa. Sinun kiintymyksesi ovat vieraantuneet Jumalasta, ja ne ovat hajallaan koko maan päällä. Kaikki intohimosi, sekä halusi että vastenmielisyytesi, ilosi ja surusi, toiveesi ja pelkosi, ovat epäkunnossa, ovat joko kohtuuttoman suuria tai kohdistuvat kohtuuttomiin kohteisiin. Niin että sielussasi ei ole mitään tervettä, vaan ”päästä jalkapohjaan” (profeetan voimakasta ilmaisua käyttäen) on vain ”haavoja, ruhjeita ja mätäneviä haavoja”.

”Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: ”Et sinä kosta?” Psalmit 10:13

Sellainen on sydämesi sisäsyntyinen turmeltuneisuus, sinun sisin luontosi. Ja millaisia oksia voit odottaa kasvavan tällaisesta pahasta juuresta? Siitä kumpuaa epäusko; ainainen luopuminen elävästä Jumalasta; sanominen: ”Kuka on Herra, että minä häntä palvelisin? Hys! Sinä, Jumala, et välitä siitä.”” Siitä seuraa itsenäisyys; pyrkimys olla Korkeimman kaltainen. Siitä seuraa ylpeys kaikissa muodoissaan; se opettaa sinua sanomaan: ”Minä olen rikas ja rikastunut, enkä tarvitse mitään.” Tästä pahasta lähteestä virtaavat turhamaisuuden, ylistyksen janon, kunnianhimon, ahneuden, lihan himon, silmän himon ja elämän ylpeyden katkerat virrat. Siitä kumpuaa viha, kiivastus, pahansuopuus, kosto, kateus, mustasukkaisuus, pahat epäluulot: Tästä johtuvat kaikki typerät ja vahingolliset himot, jotka ”lävistävät sinut monilla murheilla”, ja jos niitä ei ajoissa estetä, ne lopulta hukuttavat sielusi ikuiseen kadotukseen.

Ja mitkä hedelmät voivat kasvaa tällaisilla oksilla? Vain katkeria ja jatkuvasti pahoja. Ylpeydestä syntyy riitelyä, turhaa kerskailua, ihmisten ylistyksen etsimistä ja vastaanottamista, ja näin riistetään Jumalalta se kunnia, jota hän ei voi antaa toiselle. Lihan himosta tulee ahmimista tai juopottelua, ylellisyyttä tai aistillisuutta, haureutta, saastaisuutta; ne saastuttavat monin tavoin sen ruumiin, joka on tarkoitettu Pyhän Hengen temppeliksi: epäuskosta kaikki pahat sanat ja teot. Mutta aika ei riittäisi, jos laskisit kaikki: kaikki tyhjät sanat, jotka olet puhunut, jotka ovat ärsyttäneet Korkeinta, jotka ovat surettaneet Israelin Pyhää; kaikki pahat teot, joita olet tehnyt, jotka ovat joko itsessään täysin pahoja tai joita ei ainakaan ole tehty Jumalan kunniaksi. Sillä varsinaisia syntejäsi on enemmän kuin pystyt ilmaisemaan, enemmän kuin hiuskarvoja päässäsi. Kuka voi laskea meren hiekanjyvät tai sadepisarat tai sinun rikkomuksesi?

Ja etkö tiedä, että ”synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23)? – Kuolema, ei vain ajallinen, vaan ikuinen. ”Se sielu, joka syntiä tekee — sen on kuoltava.” (Hes. 18:19). Se kuolee toisen kuoleman. Tämä on tuomio, ”tulla rangaistuksi” loputtomalla kuolemalla, ”iankaikkisella kadotuksella Herran kasvojen edestä ja hänen voimansa kirkkaudesta”.” Etkö tiedä, että lause ”jokainen syntinen on helvetin tulen vaarassa” on aivan liian heikko; vaan parempi on: ”on helvetin tulen tuomion alainen; jo tuomittu, vain viedään teloitukseen.” Olet syyllinen ikuiseen kuolemaan. Se on oikeudenmukainen palkinto sisäisestä ja ulkoisesta pahuudestasi. On oikeudenmukaista, että tuomio tapahtuu nyt. Näetkö, tunnetko tämän? Oletko täysin vakuuttunut siitä, että ansaitset Jumalan vihan ja ikuisen kadotuksen? Tekisikö Jumala sinulle vääryyttä, jos hän nyt käskisi maan avautua ja nielaista sinut? Jos nyt joutuisit nopeasti alas kuoppaan, tuleen, jota ei koskaan sammuteta? Jos Jumala on todella antanut sinun tehdä parannuksen, sinulla on syvä tunne siitä, että näin on, ja että se on hänen pelkkää armoaan, että sinua ei tuhota, että sinua ei pyyhkäistä pois maan päältä.

Ja mitä sinä aiot tehdä lepyttääkseen Jumalan vihan, sovittaaksesi kaikki syntisi ja välttyäksesi rangaistukselta, jonka olet niin oikeutetusti ansainnut? Et voi tehdä mitään, et mitään, mikä millään tavoin hyvittäisi Jumalalle yhdenkin pahan teon, sanan tai ajatuksen. Vaikka voisitkin nyt tehdä kaiken hyvin, jos voisit tästä hetkestä lähtien, kunnes sielusi palaa Jumalan luo, suorittaa täydellistä, keskeytymätöntä kuuliaisuutta, ei tämäkään sovittaisi sitä, mikä on mennyt. Se, että et lisää velkaasi, ei vapauttaisi sitä. Se pysyisi edelleen yhtä suurena kuin ennenkin. Niin, kaikkien ihmisten nykyinen ja tuleva kuuliaisuus maan päällä ja kaikkien taivaan enkelien kuuliaisuus ei koskaan tyydyttäisi Jumalan oikeudenmukaisuutta yhdestä ainoasta synnistä. Kuinka turhaa olikaan ajatus omien syntiesi sovittamisesta millään, mitä voisit tehdä! Yhden sielun lunastaminen maksaa paljon enemmän kuin koko ihmiskunta kykenee maksamaan. Jos siis syylliselle syntiselle ei olisi ollut muuta apua, hänen olisi epäilemättä täytynyt kuolla iankaikkisesti.

Psalmit 49:8 ”Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa. Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta.”

Mutta jos oletetaan, että täydellinen kuuliaisuus tulevana aikana voisi sovittaa menneet synnit, se ei hyödyttäisi sinua mitään, sillä sinä et kykene sitä suorittamaan, et missään kohdassa. Aloita nyt: Tee koetus. Ravista pois se ulkoinen synti, joka niin helposti sinua vaivaa. Sinä et pysty. Miten sitten muutat elämäsi kaikesta pahasta kaikeksi hyväksi? Se on todellakin mahdotonta, ellei ensin sydämesi muutu. Sillä niin kauan kuin puu on paha, se ei voi tuottaa hyviä hedelmiä. Mutta pystytkö sinä itse muuttamaan sydämesi kaikesta synnistä kaikeksi pyhyydeksi? Elvyttääksesi sielun, joka on kuollut syntiin, – kuollut Jumalalle ja elossa vain maailmalle? Et sen enempää kuin sinä kykenet elävöittämään kuolleen ruumiin, herättämään haudassa makaavan eloon. Niin, sinä et kykene elävöittämään sieluasi missään määrin, et sen enempää kuin antamaan kuolleelle ruumiille mitään elämää. Sinä et voi tehdä mitään, et enempää etkä vähempää tässä asiassa; olet täysin voimaton. Tämän syvästi tiedostaminen, kuinka avuton sinä olet, sekä kuinka syyllinen ja syntinen, – tämä on se ”katumus, jota ei tarvitse katua”, joka on Jumalan valtakunnan edelläkävijä.

Jos tähän elävään vakaumukseen sisäisistä ja ulkoisista synneistäsi, täydellisestä syyllisyydestäsi ja avuttomuudestasi lisätään sopivia tunteita, – sydämen surua siitä, että olet halveksinut omia armojasi, – katumusta ja itsesyyllisyyttä, ja että suusi on pysähtynyt, – häpeää nostaa silmäsi taivaaseen, – pelko siitä, että Jumalan viha pysyy sinun päälläsi, että hänen kirouksensa roikkuu pääsi päällä ja että tulinen viha on valmis nielemään ne, jotka unohtavat Jumalan eivätkä tottele meidän Herraamme Jeesusta Kristusta, – vilpitön halu paeta tuota vihaa, lakata tekemästä pahaa ja oppia tekemään hyvää; – niin minä sanon sinulle Herran nimessä: ”Et ole kaukana Jumalan valtakunnasta. ” Vielä yksi askel, niin pääset sisään. Sinä teet ”parannuksen”. Nyt ”usko evankeliumi”.


Evankeliumi (eli hyvä sanoma, hyvä uutinen syyllisille, avuttomille syntisille) tarkoittaa sanan laajimmassa merkityksessä koko Jeesuksen Kristuksen ihmisille antamaa ilmoitusta ja koko kertomusta siitä, mitä Herramme teki ja kärsi ollessaan ihmisten keskellä. Kaiken sisältö on:
”Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan” (1 Tim. 1:15);

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Joh. 3:16;

”mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut”. Jes. 53:8

Usko tämä, niin Jumalan valtakunta on sinun. Uskon kautta saavutat lupauksen. Hän antaa anteeksi ja antaa synninpäästön kaikille, jotka todella tekevät parannuksen ja vilpittömästi uskovat hänen pyhän evankeliuminsa. Heti kun Jumala on puhunut sydämellesi: ”Ole iloinen, syntisi on annettu sinulle anteeksi”, hänen valtakuntansa tulee: Sinulla on ”vanhurskaus ja rauha ja ilo Pyhässä Hengessä.”

Varo vain, ettet petä omaa sieluasi tämän uskon luonteen suhteen. Se ei ole, kuten jotkut ovat hanakasti ajatelleet, pelkkää suostumista Raamatun totuuteen, uskontunnustuksemme artikloihin tai kaikkeen, mitä Vanha ja Uusi testamentti sisältävät. Paholaiset uskovat tähän yhtä hyvin kuin minä tai sinä! Ja silti he ovat edelleen paholaisia. Mutta sen lisäksi se on varma luottamus Jumalan armoon Kristuksen Jeesuksen kautta. Se on luottamusta armahtavaan Jumalaan. Se on jumalallinen todistus tai vakaumus siitä, että ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan” 2 Kor. 5:19, ja erityisesti siitä, että ”minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni” (Gal. 2:20), ja että minä, jopa minä, olen nyt sovitettu Jumalan kanssa ristin veren kautta.

Uskotko sinä näin? Silloin Jumalan rauha on sydämessäsi, ja murhe ja huokaus katoavat. Et enää epäile Jumalan rakkautta; se on kirkas kuin keskipäivän aurinko. Sinä huudat: ”Lauluni on aina Herran rakkaudesta: Suullani minä aina kerron sinun totuudestasi, sukupolvesta toiseen.”” Et enää pelkää helvettiä, et kuolemaa etkä sitä, jolla kerran oli kuoleman valta, paholaista, etkä tuskallisesti pelkää itse Jumalaa, pelkäät vain hellästi ja lapsenomsisesti loukata Häntä. Uskotko sinä? Silloin ”sielusi ylistää Herraa” ja ”henkesi iloitsee Jumalasta, Vapahtajastasi”. Sinä iloitset siitä, että sinulla on ”lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksiantamus”. Sinä iloitset siitä ”lapseuden hengestä”, joka huutaa sydämessäsi: ”Abba, Isä!”. Sinä iloitset ”kuolemattomuuden toivosta”, siitä, että tavoitat ”korkean kutsumuksesi palkintomerkin”, siitä, että odotat tosissasi kaikkea hyvää, jonka Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.

Uskotko sinä nyt? Silloin Jumalan rakkaus on nyt ”vuodatettu sydämeesi”.
”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” 1.Joh. 4:19.
Ja koska rakastat Jumalaa, rakastat myös veljeäsi. Ja koska olet täynnä ”rakkautta, rauhaa, iloa”, olet myös täynnä ”pitkämielisyyttä, lempeyttä, uskollisuutta, hyvyyttä, sävyisyyttä, maltillisuutta” ja kaikkia muita saman Hengen hedelmiä; sanalla sanoen kaikkia niitä taipumuksia, jotka ovat pyhiä, taivaallisia tai jumalallisia. Sillä samalla kun ”katselet avoimin, peittämättömin kasvoin” (verho on nyt otettu pois) ”Herran kirkkautta”, hänen ihanaa rakkauttaan ja sitä ihanaa kuvaa, jolla sinut luotiin, sinä ”muutut saman kuvan kaltaiseksi, kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki”.

Tämä parannus, tämä usko, tämä rauha, ilo, rakkaus, tämä muutos kirkkaudesta kirkkauteen on sitä, minkä maailman viisaus on äänestänyt hulluudeksi, pelkäksi innostukseksi, täydelliseksi harhautukseksi. Mutta sinä, oi Jumalan mies, älä ota niitä puheita huomioon, äläkä anna niiden vaikuttaa itseesi. Sinä tiedät, keneen olet uskonut. Katso, ettei kukaan vie kruunuasi. Sen, minkä olet jo saavuttanut, pidä kiinni ja seuraa, kunnes saavutat kaikki suuret ja kallisarvoiset lupaukset. Ja sinä, joka et vielä ole Häntä tuntenut, älä anna turhien ihmisten häpäistä Kristuksen evankeliumia. Älä missään nimessä pelkää niitä, jotka puhuvat pahaa siitä, mitä he eivät tunne. Jumala muuttaa pian raskautesi iloksi. Älä anna käsiesi roikkua alaspäin! Vielä vähän aikaa, niin hän ottaa pois pelkosi ja antaa sinulle terveen mielen hengen. Hän on lähellä,
”Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme”.Roomalaiskirje 8:33-34.

Heittäydy nyt Jumalan Karitsan päälle kaikkine synteinesi, olivatpa ne kuinka monet tahansa, ja ”sisäänpääsy” on nyt sinulle avattu meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan!”

Alkuperäinen teksti: John Wesley, Raamatunjakeet 1933/38 -käännös.

Uskoontulon jälkeen on seuraavana vuorossa kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen (Apt. 2:38). Ja muista Jeesuksen lupaus:

Matteus 7:7-8 ”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.”

ja

Johannes 6:37 ”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.”