Alkuseurakunnan aika

Alkuseurakunnaksi ja apostoliseksi ajaksi kutsutaan aikaa seurakunnan syntymisestä (v. 33 jKr.) noin vuoteen 100 jKr. jolloin viimeinen apostoli (Johannes) kuoli. Apostolien elinaika oli siis apostolista alkuseurakunnan aikaa

Uuden testamentin (1.) neljä evankeliumia kuuluvat aikajanalle Jeesuksen syntymisestä ristintyöhön ja ylösnousemukseen sekä taivaaseenastumiseen. Uusi liitto alkoi ristiltä: ”Tämä on uusi liitto minun veressäni!” Luuk. 22:20. Jer. 31:31. Hebr. 8:7-13.

Uuden liiton sanoma jatkuu (2.) Apostolien teoissa, jossa kerrotaan seurakunnan varustamisesta suurta tehtäväänsä varten: ”Kun helluntaipäivä ( v. 33 jKr.) oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” Apt. 2:2-4.
Silloin toteutui Jeesuksen lupaus Pyhän Hengen kasteesta: ”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, Hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.” Joh. 14:26. / Matt. 3:11.

Lääkäri Luukkaan kirjoittama Apostolien teot on seurakuntamme historiikki, joka ajoittuu seurakunnan alusta, siis vuodesta 33 jKr. noin 30 vuotta eteenpäin. Sen jälkeiset (3.) UT.n kirjeet Ilmestyskirjan loppuun asti ovat seurakunnalle osoitettua opetussanomaa.

Ensimmäiset Uuden testamentin kirjeet syntyivät noin 15. vuotta ristintyön jälkeen (mm. Paavalin 1. kirje tessalonikalaisille). Koko Uusi testamentti oli valmiina ennen vuotta 100 jKr., siis apostolisena aikana. Alkuseurakunta rajoittuu siis siihen. Apostolien kuoltua opetus painottui heidän jättämiinsä Kirjoituksiin, joissa edelleen on seurakunnalle kuuluva apostolinen opetus. Apt. 2:42. Efes. 2:20. 2 Tim. 3:15-17. ”He pysyivät apostolien opetuksessa.” Apt. 2:42. Näin tulee olla loppuun asti.

Kaikki Raamatun 66 kirjaa olivat alkuseurakunnan käytössä jo ennen vuotta 100 jKr. Ne tunnustettiin pyhiksi kirjoituksiksi, joiden väärentäminen, lisääminen tai jonkun kohdan poistaminen, on kadotukseen johtava synti. 2 Piet. 3:15.16. 1 Tess. 2:13. Ilm. 22:18,19. Myöhemmin nämä apostolisen ajan Uuden liiton pyhät Kirjoitukset (27 Kirjaa) koottiin yksien kansien väliin ja yhdistettiin Vanhaan testamenttiin (39 Kirjaa). Tämä Jumalan seurakunnalla alusta asti ollut kirjakokoelma on nyt yhtenä Kirjana oleva 66. Kirjan Raamattukirjasto.
Apostolien opetukset kiersivät alkuseurakunnan aikana kiertokirjeinä paikkakunnalta toiselle. Niitä kopioitiin ja lähetettiin taas eteenpäin uusille paikkakunnille: ”Ja kun tämä kirje on luettu teille, niin toimittakaa, että se luetaan Laodikeankin seurakunnassa ja että myös te luette Laodikeasta tulevan kirjeen.”Kol. 4:16.

Yli kahdelle tuhannelle kielelle käännetty Raamattu ei ole muuttunut, vaikka alkukieltä vastaavia sanoja ei kaikissa kielissä olekaan löytynyt. Raamatun sana pysyy, vaikka käännökset muuttuvat.
– Kaikkien aikojen parhain suomalainen versio on Raamattu kansalle -käännös. Se on Jumalan siunaama, luotettava pyhien Kirjoitusten kokoelma. –

Apostolit jatkoivat Jeesuksen aloittamaa opetusta ja toimintaa. Heidän jälkeensä sitä jatkoi seurakunta. Olemme nyt siis julistaneet samaa ristin sanomaa noin 2000 vuotta, ”siitä suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden (apostolien) vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” Hebr. 2:3,4. Jatkamme samalla tiellä Jeesuksen tulemukseen asti. Näin toimimme yhteistyössä seurakunnan Ylipaimenen kanssa, päämääränä seurakunnan ennalleen asettaminen siihen, mitä Hän on alkujaan tarkoittanut.

Pyhien Kirjoitusten tarkoitus on auttaa meitä ymmärtämään Jumalanhyvä tahto: ”joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden!” 1 Tim. 2:4. ”Tulkaa minun tyköni, kaikki …” Joh. 6:37. Hän tahtoo antaa jokaiselle ihmiselle synnit anteeksi ja korjata syntielämän aiheuttamat vauriot. Synnit anteeksi saanut on tullut opetuslapseksi. Oppiminen tapahtuu Raamatun Sanan äärellä. Ja kasteella käymisen jälkeen alkaa kasvu seurakuntayhteydessä: ”He (kasteella käyneet) pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä.” Apt. 2:41,42.

Pyhät Kirjoitukset suojelevat elämäämme. Jumala on näin rakkaudessaan asettanut elämäämme rajat, joiden sisällä on Hänen siunauksensa. Vain tällä hengellisellä alueella voimme rakentaa Jumalan siunaamaa kristittyjen yhteyttä, ”koossa pysyen”. Ef. 4:16. Joh. 11:52.
Jeesuksen toivomus on ”että HE olisivat täydellisesti yhtä!” Joh. 17:23. Siis ketkä HE? – Mainitun ”täydellisen yhteyden” rakentaminen on mahdollinen vain NIIDEN KESKEN, jotka ovat tulleet uskoon ja käyneet kasteella (Apt. 2:41,42) sekä eronneet Raamatulle vieraista uskonnoistaan.
”Jotka ottivat hänen sanansa vastaan, NE kastettiin ja niin HEITÄ lisääntyi…” Apt. 2:41.

”Ja Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Mark. 16:15,16.
Saimme syntimme anteeksi Jeesuksen sijaisuhrin kautta. ”joka itse kantoi meidän syntimme ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja Hänen haavojensa kautta te olette parannetut.” 1 Piet. 2:24. ”Meillä on Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään.” Hebr. 10:19.
Pääsemme ikuiseen Jumalan valtakuntaan. Mutta ne, jotka kuolevat synneissään, joutuvat ikuiseen kadotukseen.
”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” Joh. 3:36.

”Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella … Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa” (Joos. 24:15) pysymällä apostolien opetuksessa.
Sivuutamme kaikki apostolisen ajan jälkeen perustetut uskonsuunnat sekä niiden kehittämät oppirakennelmat, katekismukset, kirkkokäsikirjat, uskontunnustukset yms. ja jatkamme seurakunnan rakentamista pyhien Kirjoitusten kanssa, siitä tilanteesta, mihin he jäivät.

Siunausta meille!

t. Weijo Lindroos